maanantai 21. maaliskuuta 2016

Santussa

Meillä menee santussa, joskus vähän lujaa, se ei haittaa ketään, kunhan on vain kivaa. Meil' on meidän jutut, jotka meitä naurattaa: Agenttiorava, pareppi, mitä näitä onkaan. Pitkä lista stooreja, runoja, kaiken maailman juttuja, mitäs tässä sanoisi, ollaan hilpeää sakkia. Loistavaa-viikko kruunaa vuoden, siellä vilisee roolihahmoja, ihan joka sorttia. Mitäs tässä, näillä mennään, pidetään hauskaa ja santtuillaan.:)

.

Sydämeni hakkaa ja kämmeneni hikoavat. Ilma on raskasta hengittää. Kuin pölyhiukkasia. En tiedä mitä pakenen, mutta en kykene pysähtymnään. Ryntäilen sokkelossa vailla päämäärää ja kimpoilen käytävästä toiseen. Jalkani tuntuvat puuroutuvan ja en enää hahmota maailmaa ympärilläni. Käytävillä kaikuu askeleeni ja äänet sekoittuvat keskenään. Pakokauhu tuntuu vaanivan selkääni. Mikä tahansa minua jahtaakaan en tahdo kohdata sitä. Kavahdan huimaavaa tunnetta joka valtaa kaikki ajatukseni. Keskittymiseni herpaantuu ja turrat jalkani takkuuntuvat. Putoan kipeästi kylmälle kivilattialle kyynärpäät edellä. Paniikki kasvaa salamana ja käännähdän äkkiä ympäri. En kuitenkaan ehdi nousta ylös kun pakenemani olento ilmestyy nurkan takaa ja tuntuu katsovan suoraan lävitseni mustilla silmillä joita on vaikea hahmottaa pimeässä. Painan silmäni kiinni ja tunnen sydämeni hakkaavan polviani vasten. Sitten kaikki pimenee. Kun seuraavan kerran olen tajuissani huomaan herääväni omasta sängystäni. Räväytän silmäni auki ja näen mustan olennon livahtavan ovesta ulos.

Pääsiäisruno



Katson keväiseen aurinkoon. Se lämmittää kevyesti punaisina helottavia poskipäitä. Suljen silmät ja kuuntelen. Kuuntelen edistyvän kevään ääniä. Tuuli vinkuu ja suhisee. Jokunen  lintukin laulaa. Osittain kuulen vain hiljaisuutta. Se tekee minut onnelliseksi.  Avaan silmät. Sulavat tiet valuvat viemäriin tuoden pienen lorinan muiden äänien joukkoon. Aurinko kimmeltää viimeisien lumikinoksien yllä. Se tuntuu joksenkin juhlalliselta. Saan seurata tätä muutosta kohti valoisampia päiviä. Siksi jäänkin seuraamaan vielä hetkeksi.
V.K
                                                         Pääsiäisruno
Tipuja, suklaamunia ja yhdessä oloa. 
Siitä on pääsiäisessä kyse.
Rairuohoa, pajunoksia ja hauskanpitoa. 
Voiko parempaa olla?
Pääsiäisenä aurinko paistaa, ja mämmiä voi maistaa. Virpojia näkee kaduilla, eikä hiihtä voi enää laduilla. Illalla kun menen nukkumaan, jään ensi vuotta odottamaan. 

S.N  

maanantai 21. syyskuuta 2015

Kuvarunot

Maanantaina 14.9.15 tehtiin kuvarunoja. Kuvarunot kirjoitettiin iPadin avulla. Jokainen kuvasi kiehtovia kohteita ja punoi kuvista kokonaisuuden. Explain Everything-sovelluksella kuvien päälle kirjoitettiin niistä kumpuava runo ja iMoviella kaikki koostettiin yhteen. Parissa tunnissa saatiin paljon aikaan. 😊